Usein voittajia on häviäjät, jotka päättivät yrittää vielä kerran!

Tänäänhän tää tyllerö pääsi taas nauttimaan Hypoksi reenistä,  ja tietty Pauliinan energisestä seurasta, oon aika happy et oon saanu tutustua häneen, ihan täykkäri persoona. 
Noh, tälläkertaa paineita vähän lisättiin ja voin kertoo, oli tää tyttö aikas hikinen, sisko myötätunnosta melkein hikoili vieressä.. Ahaa miksi sisko mukana? siitä kuullaan myöhemmin ;D

Päivänmittaan on ajatukset seikkailleet kaikenlaisissa tunnetiloissa, oloni on ollut vähän heikohko viimeaikoina, johtunee dietistäni, joten lisäsin vähän hiilaria tänään ruokiin jo ihan Hypoksinkin takia, koska ilman hiilaria tän tytön lamppu himmenee =) ja muutenkin hiilarit mun on pidettävä normiruoassani koska muuten kroppa menee ihan tukkoon.
Isoin harjotukseni taitaa olla hallinta pelkotilaani polveani kohtaan, ettei kaikki energia menisi että, kestääkö vai ei, noh mennään täysillä, mutta hallitusti.

Upeana tunteena päivässä on huomata mielenhallinta. Kummasti se alkaa toimimaan kunhan sitä vain keskittyy kuuntelemaan. Haaste on tuonut mukanaan upeita tunnetiloja ja iloitsemisen aiheita, jotka on tainut olla piilossa jossakin sielunsopukoissa.
Tämä on alkutaivalta uuteen minääni ja olen valmis vastaanottamaan kaiken mitä se sitten sisällä pitää. Tästä junasta tää tyttö ei pois jää... Jos tulee mutkia matkaan, otetaan ne haasteena ja välillä vähän jos rämmitään, noustaan ja jatketaan matkaa.

"Se onnellinen, joka ei sure sitä, mitä häneltä puuttuu,
vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on."

<3

Loppuillaksi parkkeraan murun viekkuun, pienempi muru nukahtikin kainalooni kun kirjoittelin tätä, Iltapala nassuun ja peitonalle.
Huomena annetaan taas Hypoksia tälle kropalle ja kroppa kiittää =) HyvääYötä. Palaamisiin.